Vihreää, vihreää!

Huomaatko, kuinka luonto ympärillämme hehkuttaa meille tuota vihreää, elämän väriä! ’Weenhayekien, eteläamerikkalaisen metsästäjä- ja keräilijäkansan kielellä vihreä on ’waatshanh, mikä merkitsee ’weenhayek-kielessä elämää! Luonto ympärillämme viestittää meille kaikin tavoin vahvaa sanomaa.

Lehtivihreää eli klorofylliä on runsaasti tummanvihreissä lehtivihanneksissa. Lehtivihreä on kasveista löytyvä pigmentti, väriaine, jota ilman kasvit eivät pystyisi elämään. Lehtivihreä on iso orgaaninen rengasmainen molekyyli, hyvin samankaltainen kuin veressämme oleva hemoglobiini. Lehtivihreän eli klorofyllin keskuksessa on magnesiumatomi, kun taas hemoglobiinimme keskusatomina toimii rauta. Raudan ansiosta veremme on väriltään punaista ja lehtivihreää huokuva luonto ympärillämme on vihreää.

Lehtivihreää tarvitaan yhteyttämiseen. Yhteyttämällä auringonvaloa ja vettä kasvit tuottavat happea. Ilman kasveja maapallon ilmakehässä ei olisi happea! Kesällä luonnon vihreys aina vaan lisääntyy klorofyllin lisääntyessä, kunnes yhteyttäminen päättyy auringonvalon vähetessä. Saamme nauttia täällä Pohjolassa vielä hehkuvasta ruskasta ennen talvea puiden lehtien muiden värien, punaisten, oranssien ja keltaisten eri sävyjen päästessä vihreän alta esiin.

Luonnolla on meille paljon lahjoja. Lehtivihannekset sisältävät runsaasti antioksidantteja ja muita elintärkeitä ravinteita hyvin ravinnetiheässä muodossa. Niitä nauttimalla saat tukea solujesi hapenottokyvylle, soluaineenvaihdunnalle ja sitä myötä uusien kudosten muodostumiselle – elämälle! ’Waatshanh!

Tummanvihreissä vihanneksissa on runsaasti folaattia, tätä elintärkeää B-ryhmän vitamiinia, joka yleisesti puuttuu suomalaisten ruokavaliosta. Myös pavut ja herneet ovat hyviä folaatin lähteitä. Ravinnosta saatu, juurikin tämä luonnollisessa muodossa oleva folaatti on aivan olennaisen tärkeä ravinne sydän- ja verisuoniterveydelle.

Tummanvihreät lehtivihannekset sisältävät myös runsaasti magnesiumia. Kehossamme on magnesiumia noin 20-28 grammaa. Puolet magnesiumista on solujen sisällä ja lähes puolet sitoutuneena luustoon. Magnesium on keskeinen mineraali sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa.

Kehomme solut tarvitsevat magnesiumia noin 300 entsyymireaktiossa. Siksi sitä on luonnehdittukin joskus kuningatar- tai kuningasmineraaliksi. Magnesium on elintärkeä mineraali esimerkiksi energia-aineenvaihdunnalle, sydän- ja verisuoniterveydelle, luustolle ja haavojen ja muiden traumojen paranemiselle.

Vihreät lehtivihannekset puhdistavat suolistoa ja auttavat maksan entsyymitoimintoja. Lehtivihreiden nauttimista lisäämällä vaikutukset voivat tuntua jo heti tai viikon parin jälkeen, etenkin jos lehtivihreiden sisältämien ravinteiden saantisi on ollut hyvin vähäistä, ottaen luonnollisesti huomioon millainen muu ruokavaliosi ja elämäntilanteesi on.

Esimerkiksi vehnänoraassa on todettu olevan runsaasti A-, B-, C-, E- ja K-vitamiineja, beetakaroteenia, lykopeenia, kseaksantiinia ja noin 90 mineraalia, kuten kalium, magnesium ja rauta, mangaani, seleeni, natrium, sinkki, jodi, kupari ja rikki. Tuoreessa oraassa ja siitä puristetussa mehussa on myös runsaasti entsyymejä.

Tuorepuristettu mehu on syytä nauttia välittömästi, viimeistään 5-15 minuuttia puristamisen jälkeen, sillä se alkaa hapettua hyvin nopeasti ja suuri osa antioksidantteja häviää. Vehnänorasta voi pureskella ja imeä sen mehu, mutta ruohokuitua ei saa niellä, sillä se ei sula suolistossamme ja voi aiheuttaa suolitukoksen vaaran.

Viherpirtelöihin, toisin kuin mehuun, jää kasvien sisältämä kuitu, jolloin niiden antioksidantit säilyvät pidempään, jopa parikin päivää jääkaapissa säilytettynä. Viherpirtelöiden viheraineksia on syytä kierrättää eli älä käytä yksipuolisesti ja päivittäin samoja vihreitä. Övereitä ei siis kannata vihreiden nauttimisessa vetää. Näin jo senkin takia, että jotkut lehtivihannekset sisältävät runsaasti oksaalihappoa ja nitraatteja.

Oksaalihappo saattaa edistää munuaiskivien muodostumista liiallisesti nautittuna. Runsaasti oksaalihappoa on raparperissa, pinaatissa, luumussa ja punajuuressa sekä kaakaossa ja suklaassa.

Nitraattiöverit voivat puolestaan vähentää (!) hapensaantikykyäsi. Nitraattien määrä voi olla runsasta tummanvihreissä lehtivihanneksissa kuten esimerkiksi pinaatissa ja rukolassa. Niin kutsuttuja nitraatinkerääjäkasviksia ovat pinaatti, punajuuri, erilaiset lehtisalaatit, kiinankaali ja rukola, tuoreet yrtit, lehtikaali, kyssäkaali, kurpitsa, retiisi, varsiselleri, fenkoli, idut ja juuresmehut.

Nitraatin saantia voi vähentää kasviksia huuhtelemalla, ryöppäämällä/keittämällä ja poistamalla salaatista uloimmat lehdet. Runsas valonmäärä ja kostea kasvukausi vähentävät nitraattipitoisuuksia. Niinpä kasvihuoneessa kasvatetussa pinaatissa voi olla enemmän nitraatteja kuin auringon alla olleessa.

Suosi aina lähiruokaa ja luomua, sillä kirjallisuudesta löytyy tutkimuksia, joiden mukaan luomutuotteissa on vähemmän nitraattia. Luomutuotteita käyttämällä vältyt myös torjunta-ainejäämiltä ja geenimuuntelulta.

Kaiken kaikkiaan värikäs ruokavalio on tärkeää terveyden ja elämän edistämiselle – kokonaisuus ratkaisee mistä kaikesta hyvinvointi muodostuu. Juo riittävästi vettä aterioiden välillä ja huolehdi riittävästä kuidunsaannistasi, etenkin jos päätät nauttia viherkuurin, sillä kuidut vievät kuona-aineita luonnollista tietä ulos kehostasi, mikä on tärkeää, jotteivat ne imeydy uudelleen.

Jokaisella askeleella kohden värikästä, mahdollisimman monipuolista ruokavaliota on merkitystä.

 

Tässä pari tyypillistä reseptiä itse nauttimilleni viherpirtelöille:

VIHERPIRTELÖ 1

1 avokado
½ – 1 ruukullista tammenlehtisalaattia
vihreä pieni luomu- tai kotimainen omena
luomuchiasiemeniä (anna geeliytyä vähintään 20 minuuttia)
mustikoita
muutamia jääpaloja (ei välttämätön)

vettä
päälle: luomumanteli- tai -kookoslastuja (ei välttämätön)

Tehosekoita ensin chiageeli pienessä määrässä vettä, niin että siemenet rikkoutuvat ja jotta saat niiden sisältämän arvokkaan proteiinin ja omega-3-rasvahapot paremmin imeytyvään muotoon.

Lisää muut ainekset ja vettä, tehosekoita ja lisää lasiin sen jälkeen kokonaisia mustikoita pakkasesta 1-2 dl. Näin tulee pureskeltua ja nautittua pirtelö hitaasti, ja ennen kaikkea aistisi ja ruoansulatuksesi ehtivät mukaan! Nauti!

 

LUSIKOITAVA VIHERPIRTELÖ 2

½ – 1 ruukullista romainesalaattia
muutama voikukanlehti, poimulehti tai hieman persiljaa
avokado tai loraus kylmäpuristettua luomuoliiviöljyä
1/3 luomubanaani
1/2-1 luomusitruunan mehu & hedelmäliha
luomukurpitsansiemeniä, -saksanpähkinöitä (huuhtele ja liota yön yli, heitä liotusvesi aamulla pois ja huuhtele uudelleen)
ripaus luomukanelia ja -kardemummaa
vettä juuri sen verran, että saat lusikoitavan pirtelön
muutamia jääpaloja (ei välttämätön)

Tehosekoita. Lisää lopuksi kotimaisia pakkasmarjoja kokonaisina pirtelöösi.

 

Pirteyttä ja energiaa kesään!


Tarja Valtonen  |  FLT Ravintovalmentaja®  |