Siitä huolimatta, että Suomi on maailman kovimpia kahvinjuontimaita, esimerkiksi kofeiinipitoinen kahvi, tee ja kaakao kasvavat muualla kuin meidän leveysasteillamme. Vaikka nuo saattavat tuoda ainakin hetkellisesti mukavaa energiantunnetta, ne eivät ole optimaalisimpia tasapainottajia meille pohjolan asukkaille.
Kasvit, jotka kasvavat syöjänsä leveysasteilla, tukevat lähtökohtaisesti parhaiten syöjänsä terveyttä. Näin ajatellen meille sopivat parhaiten adaptogeeniset kasvit, jotka kasvavat äärettömän rankoissa olosuhteissa; yöttömässä yössä ilman lepoa, pitkässä kylmässä talvessa ja vaihtelevissa ääriolosuhteissa, joissa runsaus ja puute käyvät ääripäästä ääripäähän. Monet näistä kasveista ovat vaikuttavien aineiden osalta huipussaan pohjoisimmassa Lapissa, korkeilla vyöhykkeillä tuulten tuiverruksissa. Siellä, missä kasvilla on suurimmat haasteet, siellä kasvavat voimakkaat selviytyjäravintoaineet. Ja nämä me saamme käyttöömme hyödyntäessämme kasvia käyttöömme.
Mitä adaptogeenisyys tarkoittaa?
Adaptogeeninen terminä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan tasapainottavaa. Siinä missä kasvi joutuu luonnossa tasapainoilemaan, se tuottaa myös ihmiskeholle tasapainottavia selviytymisaineita. Adaptogeenit palauttavat kehoa fyysisesti. Samoin ne tasapainottavat mieltä ja lisäävät hormonaalista herkkyyttä. Se sekä nostattaa että rauhoittaa kehon vireystilaa. Väsynyt, heikon immuniteetin ja lihaspalautumisen omaava ihminen piristyy ja vahvistuu. Ylikierroksilla oleva alkaa rentoutua ja mieli rauhoittua. Adaptogeeni tukee kehoa kohti tasapainoa tukien elimistössä niitä tapahtumia, jotka tarvitsevat tukivoimia. Nämä tasapainottavat antiviraalisilla ja -bakteerisilla ominaisuuksillaan myös mm. niin suoliston kuin kehon tulehdustilan ja ylikuormittuneen immuniteetin toimintaa.
Pohjolan adaptogeeniset yrtit
Voimakkaimmat adaptogeeniset aineet sijaitsevat usein kasvien juurissa ja sopivat erinomaisesti mm. käytettäviksi juomahaudukkeissa, joita kannattaa nauttia useita kupillisia päivässä. Adaptogeenisiin yrtteihin ei myöskään jää koukkuun, vaan keho kyllä irrottaa luontaisesti kyseisen yrtin mielihalusta, kun on sen aika.
Suomalaisten adaptogeenien aatelia ovat seuraavat kasvit:
Ruusujuuri – Rauhoittava ja unta syventävä
Pakuri – Voimakas immuniteetin ja yleisvoinnin tuki
Vuorenkilpi – Haitallisia mikrobeja ja bakteereita tappava, maksan energiantuottoa tukeva
Lakkakääpä/Reishi – Stressiin, ikääntymiseen ja uneen
Nokkonen sekä monet villiyrtit – voimistavat voimakkaasti adaptogeenien vaikutusta. Nokkosta olisikin hyvä käyttää yleisyrttinä tukemaan adaptogeenisen kasvin vaikutuksia
Piristeitä vai adaptogeenejä?
On hyvä tiedostaa, että voimakkaat stimulantit sekoittavat ihmiskehon tasapainoista selviytymisjärjestelmää täällä karuissa olosuhteissa, joissa marraskuussa aurinko ei nouse ja juhannuksena aurinko ei laske. Keholle stimulantti on pienoinen shokki ja sen voimakkaaseen yhtäkkiseen piristymiseen jää myös biokemiallisesti helposti ”koukkuun”.
Stimulantista keho ei saa tarpeekseen, sillä piristeisiin, kuten esimerkiksi kofeiiniin tai nikotiiniin kasvaa sietokyky eli toleranssi. Kehon lisätessä saannin mukaan soluun reseptoreita piristävälle aineelle, tarve kyseiseen piristeeseen kasvaa nopeasti. Piriste ei tue kehon luonnonmukaista rytmiä kuten adaptogeeni. Stimulanteilla emme saavuta siis tasapainoista hyvää oloa. Kehon erilaisissa epätasapainotiloissa kuten jatkuvissa sairastelukierteissä, väsymyksessä tai vaikkapa hormonaalisissa häiriötiloissa stimulantit sekoittavat herkästi sirkadiaanisen (eli luonnollisen) vuorokausi- ja vuodenaikarytmimme, hormonitoimintamme, immuniteettimme, bakteerikantamme ja kehomme tehokkaan palautumisjärjestelmän liikunnasta kuin stressistä.
Adaptogeenien käyttö: Adaptogeeni toimii muiden yrttien tapaan parhaiten kuuriluontoisesti käytettynä noin 2–4 viikon kuurina. Jos epätasapainotila on vaikea, saattaa luontainen halu adaptogeeniä kohtaan pysyä huomattavasti pidempäänkin. Kehon sisäänotto on kuitenkin paras, kun nautit sitä kuuriluontoisesti. Käytä adaptogeenistä tehtyä hauduketta 2–4 kuppia päivässä.
– Marianne Tynkkynen | FLT Ravintovalmentaja®
Lähteet:
Piippo Sinikka, Villivihannekset (Minerva Kustannus Oy, 2016)
Halmetoja Jaakko, Pakurikääpä – opas lääkinnällisten sienten maailmaan (2014)
Galambosi Bertalan, Yrttiruutujen äärellä (Minerva Kustannus Oy, 2020)
Arina, Halmetoja, Sovijärvi, Biohakkerin Käsikirja (2017)