”Olen aina todella halunnut auttaa ihmisiä. Niinpä elin vuosia alkuperäiskansojen keskuudessa. Heiltä opin, että elämä, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa, on paras tae hyvälle terveydelle.” Alfred Vogel
Kaikki alkuperäiskansat maapallollamme vaalivat luontoyhteyttä ja haluavat suojella luontoa ja elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Luonto on viisas. Luonto on täynnä rikkauksia. Luonto hoitaa ja lääkitsee meitä. Luonto kannattelee elämää maan päällä. Alkuperäiskansat ovat tienneet ja arvostaneet tätä viisautta aina.
Luonto ja raikas ilma ovat parasta ilmaista lääkettä meille jokaiselle. Paitsi että voimme löytää luonnosta ruokaa, yrttejä ja luonnonlääkkeitä, jo pelkkä kymmenen minuutin luonnossa oleilu saa stressitasomme; stressihormonimme ja verenpaineemme tasapainoon. Keskittymiskykymme paranee, mieliala tasapainottuu ja nukumme paremmin ja pidempiä yöunia, kun oleilemme luonnossa. Kuulumme luontoon, olemme osa sitä. Suurin osa kehostamme koostuu hapesta, vedystä ja hiilestä, kuten kaikki muukin elävä luonto ympärillämme. Meillä on yhteys luontoon geeniperimämme kautta.
Luonto on meille paras probiootti. Keväisin ja kesäisin ei tarvitse kuin hengittää havumetsässä ja saamme vastustuskykyämme vahvistavia hyviä bakteereja ihollemme, keuhkoihimme ja suolistoomme. Kaupungeissa kerrostaloissa sisätiloissa oleilevien ja elävien suoliston bakteerikanta on todettu köyhemmäksi kuin maaseudulla lähempänä luontoa elävillä. Marjastus, luontoretket tai puutarhanhoito hoitaa meitä hyvin kokonaisvaltaisesti. Multaporkkanoita käsitellessäsi pöläytät hoitavia luonnon mikrobeja ilmaan ja aivan huomaamattasi tulet hoitaneeksi immuunipuolustustasi ja parannat näin vastustuskykyäsi taudinaiheuttajia, allergioita ja yliherkkyyksiä vastaan.
Bakteerikantamme muodostuu hyvin pysyväksi jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Syntymätavalla, elinympäristöllä ja nauttimallamme ravinnolla on sille merkitystä. Nykyisin arvellaan, että oma yksilöllinen bakteerikantamme iholla, limakalvoilla ja suolistossa voi määritellä jopa temperamenttiamme ja persoonallisuuttamme. Suolistomme ulkopinnalla on noin sata miljoonaa hermosolua, jotka ovat suorassa yhteydessä aivoihin. Tämän vuoksi suolistoa kutsutaan nykyisin usein toisiksi aivoiksi. Suoliston hermosto keskustelee jatkuvasti aivojen kanssa sekä sähköisin että kemiallisin viestein. Suolistossa muodostetaan hermovälittäjäaineita kuten serotoniina ja GABAa. Liian vähäinen välittäjäaineiden muodostuminen voi altistaa meitä epätasapainotiloille ja sairauksien ilmenemiseen kuten vaikkapa masennukseen. Kehomme ja suolistobakteeristomme tunnistavat luonnosta peräisin olevan aidon ravinnon ja muodostavat meille niin monenlaisia elintärkeitä kemiallisia vitaaliaineita. Siksi suolistolle ja sen bakteerikunnalle kannattaa antaa mahdollisimman hyvää ja luonnollista ravintoa.
Luonto maadoittaa. Ei mikään ole niin ihanaa kuin pistää varpaansa aurinkoiselle voikukkien peittämälle nurmelle tai sitten lämpimään rantahiekkaan. Me olemme sähköisiä organismeja ja elämme yhteiskunnassa, jossa meidät on ympäröity sähköisillä laitteilla. Sähkömagneettiset kentät määrittävät meidän arkeamme. Mikrosäteily vaan vahvistuu, kun laitteet ja tehot alati lisääntyvät. Tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan maadoittumista, maayhteyttä, jotta keräämämme sähkö purkautuu – maahan. Lasten pomppiessa kesäisin trampoliinilla heidän pitkät hiuksensa ovat kuin Einsteinin hattu pään ympärillä, hiukset leijailevat joka suuntaan. Ja kun he tulevat pois trampoliinilta ja laskevat varpaansa maahan – zum – hiukset laskeutuvat. Sähkövirta meni maahan, tapahtui maadoittuminen. Paitsi paljasjaloin ulkona luonnossa kävely, myös luonnonvesissä uiminen on loistavaa maadoittumista.
Luonnossa oleilu rentouttaa ja rauhoittaa. Olet luonnossa läsnä enemmän kuin missään muualla. Ikkunallinen työhuone luontonäkymällä edistää työhyvinvointia. On todettu, että jopa luontokuvien katselu tekee tätä! Luonto lumoaa ja mitä enemmän on oppinut olemaan luonnossa lapsuudessa ja myöhemmin elämän aikana, sitä positiivisemmat ovat luonnon vaikutukset. Huonekasvit parantavat ilmanlaatua ja siksi kultapalmuja ja -köynnöksiä, pelargonioita ja anopinkieliä kannattaa pitää suuressa arvossa. Niitä hoitaessamme ne hoitavat myös meitä.
—
Tarja Valtonen | FLT Ravintovalmentaja®