Ihmisen suolistossa on sadan biljoonan elävän ja aineenvaihdunnallisesti aktiivisen mikrobin massa. Sen yksilölliseen koostumukseen ja bakteerikantojen vaihteluun vaikuttaa geneettiset tekijät, ikä, ravinto ja terveydentila. Eri bakteerilajien tunnistaminen mahdollistaa eri elämäntapojen, lääkitysten ja ravintolisien suolistovaikutuksen tutkimisen. Mutta mihin kaikkeen tämä elävien mikrobien massa elimistössä vaikuttaa?
Suoliston normaalifloora eli mikrobiomi alkaa muodostua syntymän aikaan. Jokaiselle meille kehittyy yksilöllinen bakteerikanta, oma ”sormenjälkemme”, jonka koostumus on monen asian summa. Kehittyvän suoliston mikrobistoon vaikuttaa synnytystavan lisäksi saatavilla oleva ravinto, vallitseva ympäristö ja geeniperimä. Alatiesynnyksellä ja imetyksellä näyttää olevan suuri merkitys hyvien bifidobakteerien ja Lactobacillus-suvun edustajien lisääntymiselle, kun keisarileikattujen lasten suoliston mikrobisto kehittyy hitaamminen ja jää todennäköisesti erilaiseksi kuin alatiesynnytyksellä syntyneillä lapsilla. Hitaasti kehittyvän ja köyhän suolistomikrobiston ja astma- ja allergiariskin välillä on todennäköisesti yhteys. Imeväisikäisten tuore mikrobisto näyttää olevan altiimpi vaihtelulle kuin aikuisen stabiilimpi mikrobisto.
Suolistomikrobeilla vaikutusta koko elimistöön
Suolistomikrobeilla on monia vaikutuksia aivoihin. Suoliston bakteereilla voi tutkimusten mukaan olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen. Haitalliset suolistobakteerit voivat aiheuttaa masennusta, pelkotiloja ja unohtelua. Lisäksi Aatsinki (2021) väitöskirjan mukaan lapsen ulosteen mikrobisto on yhteydessä temperamenttiin. Vielä ei kuitenkaan täysin ymmärretä liittyykö äidin raskaudenaikainen stressi lapsen suolistomikrobiston koostumukseen tai liittyykö lapsen suolistomikrobiston koostumus varhaiseen käyttäytymiseen tai aivojen kehittymiseen ihmisillä. Aatsinki on väitöstutkimuksensa puitteissa tutkinut myös sitä, miten lapsen varhainen mikrobisto on yhteydessä mantelitumakkeen kokoon. Mantelitumake säätelee autonomisen hermoston aktiivisuutta ja osallistuu myös monen muunkin elimistön järjestelmän säätelyyn.
On tiedetty jo kauan, että suolistomikrobeilla on vaikutusta koko elimistöön, vastustuskyvyn kehittymiseen ja ravinnon hyväksikäyttöön. Suoliston mikrobisto vaikuttaa verisuonten kuntoon, sokeritasapainoon ja verenpaineeseen, ja näin myös aivoverenkiertohäiriöiden riskiin. Suolistomikrobiston epätasapaino voi johtaa koko elimistöä rasittavaan matala-asteiseen tulehdustilaan.
Runsas antibioottien syönti muuttaa suoliston mikrobiomia ja lisää riskiä sairastua esimerkiksi Crohnin tautiin, masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Suoliston sairauksien ja häiriötilojen lisäksi suolistomikrobisto on liitetty systeemisiin tiloihin, kuten lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja jopa autismiin.
Lihavuus liittyy tiiviisti suolistomikrobistoon: lihavien ulosteessa on 50 % vähemmän hyviä Bacteroidetes-fyylan bakteereja ja vastaavasti lisääntynyttä Firmicutes-suvun bakteerien määrää lihavilla hiirillä laihoihin verrattuna. Sama on todennettu ihmisillä, kuten myös se, että laihduttaminen vähentää firmikuuttien määrää ja lisää bakteroidessuvun lajeja suolistossa. Lihavien mikrobistossa on enemmän huonosti hajoavia sokereita (polysakkarideja) pilkkovien entsyymien geenejä. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että lihavien hiirten mikrobiston siirrolla laihoihin hiiriin saatiin laiha hiiri lihomaan samalla energiakulutuksella.
Ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa ei ole kaikilla ylipainoisilla, mutta sellainen voi olla hyvinkin hoikilla ihmisillä. Rasvamaksan ja suolistobakteerien välistä yhteyttä on tutkittu Turun yliopiston väitöksessä (Keskitalo 2019), jossa hiirillä todettiin, että suolistomikrobistoa muokkaamalla voidaan vaikuttaa aineenvaihduntaan ja maksan rasvoittumiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt suolistobakteerit saattavat pystyä suojaamaan rasvamaksalta, kun taas epäsuotuisat suolistomikrobiston muutokset voivat olla haitaksi maksan terveydelle. F. prausnitzii on tulehdusta hillitsevä ”hyvä bakteeri”, kun taas E. cloacae -bakteeri yhdistetään lihavuuteen ja aineenvaihduntahäiriöihin. Tutkimuksessa Faecalibacterium prausnitzii- ja Enterobacter cloacae -suolistobakteerit suun kautta otettuina vaikuttivat rasvapitoista ruokaa syövien hiirten painoon, aineenvaihduntaan ja maksan terveyteen.
Antibioottikuurien on todettu jo kauan sitten heikentävän suoliston hyvien bakteerien määärää. Tutkimusten mukaan runsas laajakirjoisten sekä anaerobisiin bakteereihin ja sieniin tehoavien antibioottien käyttö on yhteydessä myös Parkinsonin tautiin jopa 10-15 vuoden viiveellä. Parkinsonin tautia sairastavilla on hyvin usein normaalia vähemmän hyviä Prevotella-bakteereita, ja hankalaa tautimuotoa sairastavilla niitä on erityisen vähän. Voisiko Parkinsonin taudin toteaminen siis tulevaisuudessa tapahtua paljon nykyistä aiemmin? Puhumattakaan sen ennaltaehkäisystä ja tehokkaammasta hoidosta.
Suolistosta huolehtiminen kannattaa
Paksusuolen mikrobit pilkkovat ravintoa ja osallistuvat lääkkeiden imeyttämiseen sekä tuottavat vitamiineja, rasvahappoja, kaasuja ja erilaisia aktiivisia yhdisteitä elimistön energiatasapainon ja tasapainon ylläpitoon. Hyvin vähän kuituja sisältävän länsimaisen ruokavalion ravintoaineista (rasva ja proteiinit) valtaosa imeytyy jo ohutsuolessa, eikä paksusuolessa sijaitseville mikrobeille jää riittävästi ravintoa.
Nykyruokavaliolla omat suolistomikrobit näkevät nälkää. Paksusuolen bakteereita kannattaa siis ruokkia kuiduilla ahkerasti, vaikka keho ei pysty suoraan hyödyntämään niitä muulla tavalla. Suojaudumme samalla ulkopuolisia bakteereita ja viruksia vastaan laajalla hyödyllisten bakteereiden joukolla. Suoliston kunnosta huolehtimalla voi samalla hoitaa stressitasoja, aivoja ja mielialaa. Vaikutus on kaksisuuntainen; aivojen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi suoliston toimintaan.
Hyvinvoiva suoliston limakalvo vaatii toimivan kommunikaation suolistobakteerien ja elimistön immuunipuolustuksen ja epiteelisolujen kanssa. Normaalilla hyvällä, monipuolisella bakteeristolla ja sen aineenvaihduntatuotteilla (metaboliiteilla) on suolistossa tulehdusta hillitseviä vaikutuksia ja ne vaikuttavat suoraan suoliston limakalvon immuunisoluihin.
Tärkeää on myös ymmärtää, että tutkimusten mukaan syödyn ruoan vaikutus elimistölle ei tule yksin ruoan koostumuksesta, vaan haitalliset aineenvaihduntatuotteet syntyvät ruoan koostumuksen ja mikrobiston yhteisvaikutuksesta. Tämä selittää sen, miksi toiselle syöty rasvainen pihviannos muodostaa verenkiertoon haitallisia aineenvaihduntatuotteita ja toiselle ei.
Tiedetään, että ruoka, joka pitää sydämen ja verisuonistot sekä suoliston mikrobiston tyytyväisenä, on hyödyksi myös aivoille. Suolistolle on hyväksi paljon kasviksia, hedelmiä ja kokojyväviljaa sisältävä ruokavalio, jossa on paljon kuitua ja monipuolisesti eri ravintoaineita. Suolisto pitää myös kuitupitoisista kasviksista, kuten kaaleista ja pinaatista.
Hyväksi ovat myös hedelmät ja kasvikset, joissa on suhteellisen vähän sokeria, kuten tomaatti, paprika ja sitruuna. Suolistoa pitävät hyvänä myös maitohappobakteerit ja hapanmaitotuotteet sekä hyvän rasvan lähteet, kuten kala, pähkinät ja avokado. Suolistobakteerien suurta herkkua ovat liljakasvit: parsa, purjo, sipuli ja valkosipuli, sekä asterikasvit kuten mustajuuri, salaattisikuri ja maa- ja latva-artisokka. Suolistobikrobiston kunnosta voi pitää huolta myös liikunnan avulla ja välttämällä turhia antibioottikuureja.
Ravintovalmennus
Funktionaalisen lääketieteen ravintovalmentajat on koulutettu hoitamaan hyvin erilaisia toiminnallisia suolistovaivoja ja niiden liitännäisoireita eri puolella kehoa. Elintavat ovat eittämättä avainasemassa erilaisten suoliston toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä toimivat näin koko elimistön hyvinvoinnin tukena. Aina omat elintavat eivät ole optimaaliset, vaikka tietoa ja taitoa niihin olisikin, vaan rinnalle tarvitaan ammattilainen, joka pitää huolen kokonaisuudesta pitämällä punaisesta langasta kiinni ja ohjaamalla sinua tarvittaessa katsomaan tilannetta eri näkökulmasta. Sinun hyvinvointisi on meille tärkeintä.
Elisa Pajulammi
FLT Ravintovalmentaja®
Terveydenhoitaja/Sairaanhoitaja
www.foodio.fi
Lähteet
Aatsinki, Anna-Katariina 2021. Maternal prenatal stress, infant microbiota, brain, and behavioral development : The FinnBrain Birth Cohort Study. Turun yliopisto.
Aivoliitto 2018. Korvaamaton kovalevy. Suolisto- toiset aivomme.
FM Anniina Keskitalo, 2019. Suolistomikrobiston epätasapaino voi aiheuttaa maksan rasvoittumista. Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia. Turun yliopisto.
Palva, Airi 2009. Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle. Duodecim.