Suomalaiset ovat tunnetusti kahvikansaa, mutta tiedätkö jo rooiboksen? Sitä on tituleerattu maailman terveellisimmäksi teeksi, mutta pidetään mielessä, että varsinaisesti teestä ei ole kysymys. Perinteisen teen tavoin sitä ei valmisteta teepensaan lehdistä, vaan se on myös punapensasteeksi kutsuttu yrttijuoma, joka valmistetaan Etelä-Afrikassa kasvavan Aspalathus linearis- kasvin lehdistä. Fermentoimisen myötä kasvin lehdet ja neulaset -joista juoma valmistetaan- saavat punertavan sävyn. Fermentoiminen on perinteinen
tapa valmistaa lehdet uutettavaan muotoon, mutta fermentoitavaakin on olemassa, niin sanottua ”vihreää rooibosta.” Vihreässä rooiboksessa polyfenolien määrä on suurempi kuin fermentoidussa, mutta fermentoitua on enemmän markkinoilla ja näin ollen jokseenkin helpommin saatavilla. Molempia tutkitaan ja flavonoideja sekä flavoneja (kasvien antioksidanttisina aineina toimivia yhdisteitä, polyfenoleiden alaryhmiä) on molemmissa. Poimitaanpa nyt se terveellisyys ja tarkastellaan sitä.
Miksi rooibos?
Vaikka rooibosta on käytetty paljon ja historia kansanlääkinnässä ulottuu ainakin 1700-luvulle, laaja tieteellinen näyttö puuttuu. Tutkijoita kiinnostaa tällä hetkellä rooiboksen vaikutus muun muassa insuliiniherkkyyteen, kakkostyypin diabetekseen ja siitä johtuviin sydän- ja verisuonisairauksiin, oksidatiiviseen stressiin, kolesteroliin ja antimutageenisuuteen. Funktionaalisen lääketieteen ja ravitsemuksen näkökulmasta nämä toki eivät ole erillisiä asioita, vaikka tutkimusasetelmissa niitä erillisinä käsiteltäisiin. Tulokset ovat olleet lupaavia: HDL-kolesterolia oli saatu nousemaan ja LDL-kolesterolia laskemaan, verenpainetta laskemaan, sekä oksidatiivisen stressin määrä vähenemään (hapetus-pelkistys, redox-status). Lisäksi rooiboksen nauttimisen on todettu nostavan glutationin määrää, tehostavan
elimistön omaa Q10-tuotantoa ja vähentävän kortisolin määrää. Mainitulla oksidatiivisen- eli hapetusstressin tasolla onkin valtava merkitys terveydellemme ja vaikutus on koko elimistöön. Tulehdusta vähentämällä rauhoitetaan montaa asiaa.
Aspalatiini on yksi rooiboksen tehoaineista. Se on flavonoidi, jota ei ole muista kasveista löydetty eli rooibos on tässä omaa luokkaansa. Mainitsen sen tässä esimerkkinä kasvien upeasta maailmasta ja ajatuksena siihen, miten paljon tieteellä on vielä selvitettävää. Tämän yhdisteen positiivisia vaikutuksia onkin todettu nimenomaan sydänlihassoluihin, sekä suoraan että välillisesti. Toki tutkimuksella, jossa näitä todettiin, olikin tarkoitus selvittää muun muassa aspalatiinin vaikutusta sydän- ja verenkiertosairauksien näkökulmasta. Rooiboksessa, kuten muissakin kasveissa (ja elämässä!), yhdisteet toimivat kuitenkin yhdessä, eikä aspalatiini ole ainut rooiboksen polyfenoleista.
Hyödyt haltuun!
Samalla kun tutkimusta tehdään lisää, voidaankin hyödyntää jo sitä tietoa, mitä on. Rooibos on kofeiiniton, joten se sopii myös iltaan. Jos haluat vähentää kofeiinin saantia tai välttää sitä kokonaan, voi rooibos olla hyvä vaihtoehto. Se sopii myös kylmäksi juomaksi ja tarvittaessa makeuttamiseen käy vaikkapa hunaja, vaikka juoma jo valmiiksi onkin hieman makea. Rooibos on varsin hyvin siedetty myös monella herkkävatsaisella. Tanniineja se sisältää vain vähän, joten juoma ei kitkeröidy, vaikka sitä hauduttelisi kauankin. Perinteisesti rooiboksella hoidettu muun muassa unettomuutta ja ahdistusta. Se on hyvä vaihtoehto illan rauhoittumiseen, vaikka ei ole mitään estettä nauttia sitä myös päivällä. Kortisolia laskeva ominaisuus on kiehtova ja itse tartun tähän. Kortisolia laskeva vaikutus perustuu flavonoidien aiheuttamaan entsyymien toiminnan muutoksiin, ja sitä kautta lisämunuaisten tuottaman kortisolin vähäisempään määrään.
Lopuksi
Pieni vastuuvapautusajatus loppuun. Koska yhtä yksittäistä taianomaista kasvia, ruoka-ainetta, vaikuttavaa yhdistettä, jokaiselle sopivaa yhtenäistä määrää, ruokavaliota tai tapaa ei ole, on rooiboksenkin tarkastelu vain yhden yksittäisen juoman tarkastelua. Mitään ruoka- tai ravintoainetta ei ole tarpeen nauttia määräänsä enempää, vaan ruokavalio on hyvä pitää monipuolisena. Joidenkin yksittäisten yhdisteiden nauttimisesta voi olla haittaa, mutta ei se olisi mielekästäkään. Hormonisensitiivisestä rintasyövän sairastavien tai sairastaneiden kannattaa mahdollisesti välttää rooibosta ainakin liiallisina määrinä. Ja ihminen ei koskaan ole niin yksinkertaista biokemiaa, että yksittäinen asia aina auttaisi. Joskus se saattaa auttaa! Mutta sekään ei ole yksinkertaista biokemiaa.
Satu-Marjaana Peltola
FLT Ravintovalmentaja ®
www.finolo.fi
Lähteet:
Dludla, P., Joubert, E., Muller, C., Louv, J.& Rabia, J. Hyperglycemia-induced oxidative stress and heart
disease-cardioprotective effects of rooibos flavovoids and phenylpyruvic acid-2-0-β-D-glucoside.
Hyperglycemia-induced oxidative stress and heart disease-cardioprotective effects of rooibos flavonoids
and phenylpyruvic acid-2-O-β-D-glucoside – PMC (nih.gov) Nutrition & Metabolism 2017 14,45.
Marnewik, J., Rautenbach, F., Venter, I., Neethling, H., Blackhurst, D., Wolmarans, P. & Macharia, M. Effects
of rooibos (Aspalathus linearis) on oxidative stress and biochemical parameters in adult at risk of
cardiovascular disease. Effects of rooibos (Aspalathus linearis) on oxidative stress and biochemical
parameters in adults at risk for cardiovascular disease – ScienceDirect Journal of Ethnopharmacology 2011
Volume 133(1), 46-52.
Schloms, L. Swart, A. Rooibos flavonoids inhibit the activity of key adrenal steroidogenic enzymes,
modulating steroid hormone levels in H295R cells. Rooibos Flavonoids Inhibit the Activity of Key Adrenal
Steroidogenic Enzymes, Modulating Steroid Hormone Levels in H295R Cells – PMC (nih.gov) Molecules
2014. 19(3), 3681-3695.
www.teekauppa.fi