Uuden sähköpostiviestin ilmoitusääni ja lisäksi jonkun muu sovelluksen notifikaatio tai vierustoverin laitteen ääni. Se on juuri sellainen, että varmasti havahdut ja kuulet sen. Sen tarkoitus on ohjata tarkkaavaisuutta, joskus keskeyttämällä jotain. Ääni voi toisinaan myös varoittaa, muistuttaa tai herättää. Se voi olla joskus jopa ihan neutraali, arkinen ja tavallinen, toisinaan sama ääni voikin olla ärsyttävä, tai ärsyttävä jonkun toisen mielestä. ”Hälinä” voisi olla yksi esimerkki tästä. Kuunteleppa joskus ympärilläsi olevaa hälinää; joskus todella merkillepantavaa, toisinaan tuskin huomaat sitä. Monet arjen äänet ovat kuitenkin niitä neutraaleja eli ne eivät aiheuta tunnereaktioita tai käytösvastetta. Tunnereaktio tarkoittaa vaikkapa uhkaavaksi koetun äänen aiheuttamaa pelkoa.
Äänestä meluksi
Ääni muuttuu meluksi, kun se on häiritsevää ja terveydelle haitallista. Melun ainoa terveyshaitta ei suinkaan ole liiallisten desibelien aiheuttama kuulovaurio, vaan haitat voivat olla hienovaraisempia. Aina melun desibelit eivät edes nouse kovin ylös. Melusta tulee stressitekijä, kun ei ole keinoja torjua sitä.
Toiset ovat herkempiä, ja melulle herkät kokevat ymmärrettävästi myös haitat voimakkaampina. Melutaso ei välttämättä siis olekaan yhteneväinen melun häiritsevyyden kannalta. Esimerkkinä vaikkapa musiikkikonsertti, jossa melu on kova, mutta fiilis on hyvä eikä lainkaan stressaantunut, tai jos kuulokkeissa musiikki alkaa mennä vaarallisen kovalle. Toisaalta nopea, ärsyttävä, toistuva tai yllättävä, hiljainenkin ääni (muutoin rauhallisena hetkenä) saattaa olla hyvinkin rasittava ja aiheuttaa hermostollisen reaktion. Silloin aktivoituvat fysiologiset ja psykologiset polut melun haitoille ja näin ääni on muuttunut meluksi. Sen kaikkia vaikutustapoja ei silti vielä tiedetä tarkkaan. Lisään vielä konserttiesimerkkiin, että melun vaikutuksesta kertoo kuitenkin se, että konsertin jälkeen moni huomaa olevansa vähän ylikierroksilla ja vaikka kello olisi paljon, ei uni välttämättä heti tule.
Melu on siis ääni, jonka vaikutukset ovat ei-toivottuja. Se, miten jokainen arvio herkkyyttään melulle, vaikuttaa olevan sidoksissa stressitekijöille altistumiselle yleisesti. Tämä tarkoittaa, että siinä missä joku melu on toiselle häiritsevää, toinen ei välttämättä huomaa sitä ollenkaan, tai huomaa korkeintaan äänenä. Persoonallisuus ja tilanteet vaikuttavat näin ollen paljon siihen, miten ääniin reagoimme. Toki on ääniä, joita on vaikea kuvitella kenellekään miellyttävinä, kuten liitutaulun nirskutus tai asfalttipora. Stressaantuneena melu tuntuu pahemmalta, sietokyky kun laskee silloin muutenkin. Kun melun haitoille on alttiimpi, niin ymmärrettävästi herkemmille yksilöille haitatkin ovat suurempia kuin heille, joille melun sietokyky on korkeammalla. Melun terveysvaikutukset liittyvät tunnetuimmin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, unihäiriöihin ja esimerkiksi koululaisille kognitiiviseen suorituskykyyn. Ei aikuistenkaan keskittymistä tehosta liiallinen ympäröivä häly, mutta lasten aivot ovat muutoinkin vasta kehittymässä. Ensireaktio meluun on lyhytaikainen stressivaste ja krooninen stressi voi olla myötävaikuttamassa siihen, että melu aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia.
Ymmärrä kehon merkkejä
Kuten alussa kirjoitin, melu on stressitekijä. Akuuttiin stressiin keho käynnistää sarjan fysiologisia muutoksia. Melun vaikutus kulkee korvan kautta keskushermoston kautta elintoimintoja ohjaaviin autonomisiin, motorisiin ja kognitiivisiin keskuksiin. Stressin vaikutus välittyy elimistössä pääasiassa kahden fysiologisen mekanismin kautta. Akuutti stressi aktivoi autonomisen hermoston sympaattista osaa ja lisämunuaisen ydintä, ja silloin erittyy – tai jopa purskahtaa- adrenaliinia ja noradrenaliinia. Silloin säikähtää ja tuntuu, että sydän jättää muutaman lyönnin välistä, ”hyppää kurkkuun”, verenpaine nousee ja olo ”kiehahtaa” ja jopa hermostuu. Pitäisi taistella, paeta tai jähmettyä. Nämä reaktiot rauhoittuvat yleensä hyvinkin pian, minuuteissa, mutta jos stressi jatkuu pidempään, aktivoituvat hitaammin reagoivat ja hitaammin palautuvat hormonaaliset säätelyjärjestelmät. Melualtistuksen jatkuessa aktivoituu hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli ja alkaa erittyä kortisolia. Syketaajuus kasvaa, verisuonet supistuvat ja sen seurauksena verenpainetta täytyy nostaa, stressihormonipitoisuus täytyy pitää koholla, koska ollaan selviytymismoodissa koko ajan. Näin keho sen miettii, haluaa selvitä taas ja toimii meidän eduksemme! Näitä muutoksia voi olla vaikea huomata samoin kuin akuutissa tilanteessa, mutta dominoefektiseuraukset yleensä huomataan; erilaiset univaikeudet ja väsymys, ärtymisherkkyys, liiallinen tai liian vähäinen ruokahalu, sykkeen ongelmat, palautumisen, jaksamisen ja keskittymisen ongelmat, ihottumat, jatkuvat flunssat, vatsavaivat, painonnousu ja päänsäryt – ja mitä kaikkea! Melun aiheuttaman stressin vaikutukset elimistössä ovat siis samanlaisia, kuin minkä tahansa muun tekijän aiheuttama stressi.
Vastavoima!
Meillä on arjessa paljon ääniä, meluakin. Joskus niitä jaksaa ja joskus ne tuntuvat sietämättömiltä. Kaikista äänistä ei saa taukoa ja ristiriitaista on se, että joskus hiljaa ja hiljaisuudessa oleminen onkin vaikeaa, vaikka se olisikin meille hyväksi. Ehkä täytämme hiljaisuuden, mutta toisaalta hiljaisuus ei tarkoita tekemättömyyttä tai tylsyyttäkään. Hiljaisuus on stressin – ja tässä tapauksessa melun – vastavoima. Se parantaa tuottavuutta ja luovuutta, laskee sykettä ja verenpainetta, rauhoittaa hermostoa, helpottaa oppimista ja helpottaa tunnereaktioiden säätelyä. Saa vähän miettimään myös kaikkea melua ympärillämme ja sitä miltä hiljaisuus kuulostaa.
Satu-Marjaana Peltola
FLT Ravintovalmentaja ®
Lähteet ja lukemista:
Heinonen-Gutzejef, M., Vuorinen, H., Kaprio, J., Koskenvuo, M., Heikkilä. K. ja Mussalo-Rauhamaa, H. 2022. Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon melutorjunnassa. Lääkärilehti 5/2022 vsk 57s. 507 – 512 Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa – Lääkärilehti
Haahla, A. ja Heinonen- Gutzejef, M. Melun terveysvaikutuksen ja ympäristömelun häiritsevyys. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012 julkaisu-12-12.pdf
In the woods dear 2022. Hiljaisuus – Miksi tarvitsemme hiljaisuutta enemmän kuin koskaan. Hiljaisuus – miksi tarvitsemme hiljaisuutta enemmän kuin koskaan? – In the Woods, Dear