Meistä kukaan ei voi välttää stressiä. Koettua stressiä voi ajoittain olla vähemmän tai saatat olla hyvinkin viilipytty myös haastavissa elämäntilanteissa. Stressiä on kuitenkin monenlaista, eikä kaikki suinkaan ole psyykkistä stressiä – se lienee se helpoiten tunnistettu. Elimistöä stressaavat myös esimerkiksi sairaudet, liian vähäinen uni tai tärkeiden ravintoaineiden puute ja huono ruokavalio.
Elimistö pyrkii koko ajan tasapainoon. Ihan koko ajan, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Se huomauttaa kivulla, että nyt täytyy pysähtyä tai se huomauttaa väsymyksellä, että nyt täytyy levätä – ja jos et lepää, se saa sinut luulemaan, että nyt tarvitaan energiaa ja saa mieliteot jylläämään. Kun joku kohta solussa on epätasapainossa, jostain muualta lisätään tai vähennetään. Se haluaa sopeutua niin pitkälle, kuin mahdollista. Kun stressiä on liikaa, kortisolitaso pysyy korkealla, adrenaliinia tulee, verensokeri nousee ja tämän kaiken elimistö tarkoittaa vain meidän parhaaksi! Elimistö priorisoi, eikä se mieti, että mikä on pitkän tähtäimen hyöty ja etu.
Stressaaviksi koetuissa tilanteissa ja pitkittyneessäkin stressissä hengitys usein muuttuu pinnallisemmaksi, ollaan vähän valppaina. Stressi oikeasti sairastuttaa, se sekoittaa elimistöä perin pohjin. Funktionaalisesta näkökulmastahan vaivoilla, sairauksilla ja oireilla
voi olla yhteys toisiinsa ja dominoefektin lailla yhdestä seuraa jotain muuta jossain vaiheessa. Stressi voi monesti olla juurisyy sille, että koko biokemiallinen tasapaino järkkyy. Otsikossa mainittu hengitys onkin siis todella tärkeää, maadoittavaa ja rauhoittavaa, vagushermoa aktivoivaa, mutta stressaaviin aikoihin voi kokeilla myös adaptogeenejä. Aiheesta on kirjoitettu täällä ennenkin, mutta kertaus ei liene pahasta.
Mitä tarkoittaa adaptogeeni? Mitä ovat adaptogeenit?
Adaptogeenit ovat kasveja, joilla on psyykkistä ja fyysistä stressiä tasapainottava vaikutus. Ne tehostavat suoritus- ja puolustuskykyä ja tasaavat tilannetta tarvittavaan suuntaan. Adaptogeenikasveja sekä viljellään että niitä kasvaa myös villeinä luonnossa. Tunnettuja ovat erilaiset juuret, kuten ruusujuuri tai ginsengjuuri, sienet kuten pakuri (joidenkin tulkintojen mukaan ”kasvannainen” tai loinen ennemmin kuin sieni) ja rohtokoisio eli tunnetummin Ashwagandha. Muita esimerkkejä adaptogeenisista kasveista on esimerkiksi tulsi eli pyhä basilika, Maca-juuri, neidonhiuspuu ja lakritsijuuri.
Tutkimusten mukaan adaptogeenit lisäävät keskittymistä, parantavat muistia, mielialaa ja vastustuskykyä, vähentävät stressiin liittyvää ahdistusta, masennusta ja unettomuutta. Käytännössä ne siis tasaavat stressikäyrää eli hidastavat kun ollaan ylikierroksilla ja vähän
nostavat, kun tuntuu, ettei voimat riitä, eli rauhoittavat tai stimuloivat. Ne eivät kuitenkaan aiheuta riippuvuutta.
Miten adaptogeenit vaikuttavat?
Adaptogeenit säätelevät tulehduksen välittäjäaineita vaikuttamalla sytokiineihin ja välittäjäaineisiin ja niillä on vaikutus hermostoon (ml. keskushermosto), immuunijärjestelmään ja umpieritysjärjestelmään. Aktiiviset ainesosat vaikuttavat lisäävästi antioksidatiivisten entsyymien, neuropeptidien ja kasvutekijöiden, sekä solukuolemaa vähentävien kasvutekijöiden toimintaan. Tutkimuksissa seerumin kortisoli on laskenut, mieliteot ruokia kohtaan vähentyneet, syke on rauhoittunut samoin kuin korkea verenpaine tasoittunut, uni parantunut ja miehillä testosteronitasot nousseet. Kaikki nämä vaivat ja oireet voivat helposti olla stressin aiheuttamia, mutta niitä helposti hoidetaan ja ajatellaan yksittäisinä, toisistaan erillisinä pulmina.
Adaptogeenit sekä rauhoittavat että aktivoivat. Kemiallisesti adaptogeenien vaikuttavat yhdisteet ovat rakenteellisesti muun muassa katekoliaminien kaltaisia. Katekoliamineita ovat adrenaliini, nordrenaliini ja dopamiini. Jotkut yhdisteet ovat kortikosteroideja matkivia. Kortikosteroidit vaimentavat tulehdusreaktioita ja vaikuttavat immuunipuolustukseen. Näin ollen adaptogeenit ylläpitävät elimistössä tasapainoa kompleksisten reittien kautta sen sijaan, että vasteet tulisivat vain yhden farmakologisen vasteen kautta. Huomattavaa silti
on, että kaikkia aktiivisia ja vaikuttavia aineita ei adaptogeeneista ole löydetty ja niitä tutkitaan lisää. Ja kuten kasvien osalta yleensä, on eri asia tutkia yksittäisen yhdisteen vaikutuksia, kuin kaikkien yhteisvaikutusta, synergiaa. Kaikki adaptogeenit myös toimivat hiukan eri tavoin, mutta huomioitavaa on se, että vaikutukset ehdottomasti kytkeytyvät toisiinsa. Kun esimerkiksi suoliston mikrobikanta kohenee, vähentyy tulehdusvälittäjäaineiden määrä ja kun tulehdusvälittäjäaineiden määrä vähenee, vähenee myös elimistön tulehdusstressi, kohenee uni ja virkistyy mieli ja muisti. Vain yhtenä esimerkkipolkuna dominoefektistä.
Koska monella adaptogeenilla on antineuroinflammatorinen vaikutus, on hyvä tässä stressiä käsiteltäessä mainita aivot. Aivot ovat erityisen herkkä elin oksidatiiviselle stressille ja oireita sen aiheuttamasta neuroinflammaatiosta eli tulehduksesta aivoissa/keskushermostossa ja muualla elimistössä* voi olla krooniset infektiot, keskushermoston syöpä, psyykkiset häiriöt (oireet ja sairaudet) sekä neurodegeneratiiviset, eli rappeuttavat sairaudet, kuten Alzheimerin tauti, Huntingtonin tauti, MS-tauti ja Parkinsonin tauti. Stressi aiheuttaa toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia aivoihin ja nämä muutokset eivät voi olla merkityksettömiä aivojen sairauksien kehittymisessä. Antioksidanttivaikutus ajatellaankin merkittäväksi näissä tilanteissa.
(*Systeeminen, krooninen tulehdushan ei jää vain yhteen paikkaan kehossa vaan löytää tiensä ympäri kehoa. Aivot ovat muusta elimistöstä poikkeavan rakenteensa ja toimintansa vuoksi kuitenkin erittäin herkät tälle stressille.)
Muutamia adaptogeenien käyttöaiheita
Ashwagandhaa on perinteisesti käytetty stressin lievittämien lisäksi struumaan,niveltulehduksiin, astmaan ja mahahaavoihin.
Ruusujuuri suojelee hermosoluja stressin vaikutukselta ja sitä voitaisiinkin mahdollisesti käyttää neurodegeratiivisten eli rappeuttavien sairauksien hoidossa – tutkimuksia tarvitaan vielä.
Ginsengjuuret vaikuttavat muun muassa verensokeria tasapainottavasti ja ajatustyöhön liittyvää suorituskykyä parantaen.
Schisanda eli balsamiköyksen eli sitruunaköynnöksen on tutkimuksissa todettu muun muassa vähentävän tulehdusvälittäjäaineiden määrää useilla mekanismeilla, palauttavan hermosolujen rakennetta eli korjaamalla niitä sekä palauttamalla häiriintynyttä suoliston mikrobistoa.
Sopiiko adaptogeenit kaikille?
Lääkärilehti julkaisi syksyllä artikkelin Ashwaganhasta ja sen mahdollisista haittavaikutuksista. Artikkelissa ei viitattu mihinkään yksittäisiin tutkimustuloksiin vaan huolenaiheeseen yleisesti ja näin ollen on vaikea ottaa kantaa esimerkiksi tutkimusasetelmiin. Suomessa Ashwagandhaa ei ainakaan toistaiseksi ole vedetty markkinoilta. Ashwagandha on kuitenkin vain yksi adaptogeeneistä ja on tärkeää
huomioida yhdistäviä tekijöitä kaikenlaisille kasvirohdos- ja yrttivalmisteille ja niiden käyttöön. Käytön ei tulisi olla jatkuvaa, vaan taukoja tulisi pitää valmisteesta riippuen. Nyrkkisääntönä on parin viikon käyttö ja sitten viikkojen tauko, mutta tässäkin käyttömäärä, valmiste ja kokonaistilanne ratkaisee.
Ylipäätään ravintolisiä ei kannata ajatella kannattelevana tekijänä hyvinvoinnissa tai/ja ravitsemuksessa. Tärkeintä ovat perusasiat: hyvä ravitsemus, lepo ja toisaalta sopiva määrä liikuntaa. Ravintolisistä ja adaptogeeneista voi kuitenkin saada tärkeää apua tarvittaessa.
Raskaana olevien tulee noudattaa aina varovaisuutta kasvirohdos- ja yrttivalmisteiden kanssa. Joillain valmisteilla on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden ja lääkeainepitoisuuksien kanssa, joten nämä täytyy huomioida. Jotkut adaptogeenit eivät sovellu autoimmuunisairauksia sairastavien ravintolisärepertuaariin, mutta on eri asia, jos lääkeainepitoisuudet ja mahdollisesti sairauden tilaa mittaavat laboratoriokokeet ovat säännöllisiä ja asia on lääkärin hoidossa. Ethän myöskään tee lääkehoitoosi muutoksia ilman lääkärin ohjeita, vaikka saisitkin apua adaptogeeneistä tai muista ravintolisistä.
Ihanaa syksyn odotusta, muistakaa ottaa välillä iisisti!
Satu-Marjaana Peltola
FLT Ravintovalmentaja ®
www.finolo.fi
Lähteitä, inspiraatiota ja lukemista:
Panossian, A. & Wikman, G. Effects of Adaptogens on the Central Nervous System and
the Molecular Mechanisms Associated with Their Stress—Protective Activity.
Pharmaceuticals 2010. Jan; 3(1):188-224. www-artikkeli: Effects of Adaptogens on the
Central Nervous System and the Molecular Mechanisms Associated with Their
Stress—Protective Activity – PMC (nih.gov)
Sovijärvi, O., Arina, T., & Halmetoja, J. Biohakkerin stressikirja. 2018.
Speers, A., Cabey, C., Soymyanath, A. & Wright, K. Effects of Withania
somnifera (Ashwagandha) on Stress and the Stress-Related Neuropsychiatric Disorders
Anxiety, Depression, and Insomnia. Current neuropharmacology 2021. Sep;14; 19(9):
1468-1495. www-artikkeli: Effects of Withania somnifera (Ashwagandha) on Stress and
the Stress-Related Neuropsychiatric Disorders Anxiety, Depression, and Insomnia – PMC
(nih.gov)
Wrobe-Biedrawa, D. & Podolak, I. Anti-neuroinflammatory effects of Adaptogens: A mini-
review. Molecules 2024. Feb; 29(4):866 www-artikkeli: Anti-Neuroinflammatory Effects of
Adaptogens: A Mini-Review – PMC (nih.gov)